|
Hyvät Jäsenet!
Olemme eläneet taas vaiherikkaan ja tapahtumia täynnä olleen
edunvalvontalukuvuoden, joka huipentuu tätä kirjoittaessani
uusiin eduskuntavaaleihin. On yllättävää, kuinka poliittista
kaikki päätöksenteko ja päättämättä jättäminen
Suomessakin on. Tuskin koskaan Suomen poliittisessa historiassa
Suomen hallitus on äänestänyt eduskunnassa vastaan omia
esityksiään. Opposition, lähinnä keskustan, kaatama II-asteen
koulutuksen järjestämislupien hakemismenettely valiokunnassa
poiki tapahtumaketjun, joka johti lähes kaikkien eduskuntaan
viime kädessä tulleiden esitysten hylkäämiseen. Oli siis nähtävissä
vaalihysteriaa.
Seuraavan hallituksen koulutuspoliittiset ratkaisut määrittelevät
Suomen koko koulutuskentän tulevaisuuden. Olemme olleet
koulutuksen osalta maailman kärkimaita, mutta jo nyt OECD:n
tutkimukset osoittavat, että olemme putoamassa maailman kärkimaista
koulutuksen laajuuden, tason ja sen yhdenvertaisen
saavutettavuuden osalta. Toisen asteen koulutusta ollaan
muuttamassa 1970 80 -luvun suuntaan, jolloin esimerkiksi
ammatillinen koulutus oli pääosin kaksivuotista.
Oppisopimuskoulutusta ja työpaikoilla oppimista halutaan lisätä,
mutta kukaan näitä ehdotuksia esittäneistä ei pysty sanomaan,
kuka opettaa työpaikoilla, ja mistä tällaisia
oppimistyöpaikkoja saadaan työttömyyden
riivaamassa Suomessa. Miten käy jatko-opintokelpoisuuksien,
koulutetaanko näillä työpaikoilla vain täsmäosaajia, jotka
myöhemmin eivät ammatillisen osaamisen puutteiden vuoksi pysty
vaihtamaan työpaikkaa? Tuleeko kaikesta ammatillisesta
koulutuksesta työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaa ns. työvoimapoliittista
täsmäkoulutusta yritysten käyttöön? Miten käy nuorten
yleissivistyksen, jos sitä ei enää oppilaitoksissa opeteta?
Kuuden miljardin sopeuttamis- ja veroratkaisut seuraavan 4 - 6
vuoden aikana eivät voi olla vaikuttamatta myös koulutukseen.
Niukkuutta tullaan jakamaan seuraavat vuodet ja merkittäviä
palkankorotuksia lienee turha odottaa. Olemme aivan uudessa
tilanteessa edunvalvonnan osalta. Miten turvataan kaikkien
opetushenkilöstön työpaikat, ja jos ja kun irtisanomisia
tulee, miten voimme vaikuttaa siihen, että irtisanottuja olisi
mahdollisimman vähän?
Opetus on nostettava keskiöön, oppilas on asiakas, jonka luokse
meidän on mentävä. Hän on se lihatiskin asiakas,
joka odottaa meiltä opetusta, ohjausta, ja kuntouttavia
toimenpiteitä selvitäkseen tulevaisuudessa nopeasti muuttuvassa
yhteiskunnassamme. Olisiko aika miettiä, mitä ja ketä varten
me olemme? Kuluuko aikamme liikaa aina uusien kehittämis- ja
suunnittelutehtävien parissa, vaikka entisiäkään ei ole
ehditty toteuttaa edes puoleenväliin?
Työllistämmekö itsemme ja toisemme jo liikaa tällaisella
toiminnalla, joka viime kädessä ei päädy lapsen parhaaksi,
vaikka kuinka niin ajattelemme? Olemmeko jo erkaantuneet niin
kauas arkityöstä oppilaiden parissa, ettemme enää ehdi ja
kykene tekemään perustyötä, olemaan näiden asiakkaiden,
lasten kanssa läsnä.? Opetus- ja kasvatustyö, varsinkin
erityislasten kanssa on vaativaa, jota ei opi kuin heittäytymällä
itse omalla persoonallisuudellaan heidän joukkoonsa. Käytännön
opetustyötä ei opita vain lukemalla kirjallisuutta ja erilaisia
tutkimuksia kammioissa tai näyttöjen takana.
Toivottavasti mahdolliset sopeuttamistoimet meidän toimipisteissämme
eivät johda siihen, että se olisi pois suoraan oppilaisiin
kohdistuvasta toiminnasta. Olisiko vaikeassa taloudellisessa
tilanteessa syytä jättää odottamaan hyllylle
erilaiset hankkeet ja kehittämistoimenpiteet ja suunnata
mahdolliset vähenevät resurssit työskentelyyn oppilaiden
kanssa? Jokaisen meistä olisi syytä miettiä, miten enemmän
olisimme tekemisissä ja läsnä meidän omien oppilaiden sekä
jaksolla ja ohjauksessa olevien oppilaiden kanssa.
Opettajan työtehtävät ovat lisääntyneet viime vuosina
radikaalisti, opettajan työ ei ole enää pelkkää opettamista,
vaikka suurin osa kuitenkin on sitä edelleen. Opettajan palkkaus
perustuu OAJ:n laskelmien mukaan 2/3 opetusvelvollisuuteen, eli
miten paljon he pitävät oppitunteja. Lisäksi on ns. erikseen
maksettavia lisätehtäviä. Järjestömme mielestä työaika- ja
palkkausmalli ei kaikilta osin vastaa opettajan nykyistä työtä,
koska työhön kuuluu entistä enemmän yhteissuunnittelua sekä
erityisopettajilla vielä lisäksi runsaasti HOJKS -työtä,
pedagogisia selvityksiä ja moniammatillista yhteistyötä yleensäkin.
Tällöin opettajan viikkotyöaika muodostuu hyvin epämääräiseksi.
Ollaan ns. harmaalla alueella eikä näille tehtäville enää löydy
palkanmaksuperusteita. Kaikki tämä ylimääräinen tehtävä ei
voi vain kuulua ns. YT-aikaan, joka on tarkasti määritelty.
Aika ei yksinkertaisesti riitä.
Yksi ratkaisu opetusalan työmäärän ja palkan hallintaan voisi
olla opettajien vuosityöaika, jolloin kaikki opettajan työ
voisi olla mahdollista saada näkyväksi ja palkanmaksun
perusteeksi. OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttusen mukaan
opettajan työaika voisi olla esimerkiksi 1500 - 1600 tuntia
vuodessa ja työaika jaettaisiin ns. sidottuun työaikaan ja
luottotyöaikaan, joka olisi tarkoitettu oman opetuksen
suunnitteluun ja arviointiin.
OAJ:n mallissa vuosityöaikaan laskettaisiin oppitunnit, niiden
esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset,
kouluttautuminen, ja kaikki opettajalle määrättävät tehtävät.
Keskeistä olisi tehdä lukuvuoden alussa työaika-suunnitelma,
johon työtehtävät määriteltäisiin. Lukuvuoden aikana työntekijä
seuraisi itse käyttämäänsä aikaa työaikasuunnitelmaansa ja
esimiehen kanssa tehtäisiin aika ajoin tarkastelua, kuinka
paljon aikaa on käytetty ja käyttämättä.Asiasta
kirjoitettiin Opettaja -lehden numerossa 7.
Olisiko tässä ajatuksen siementä meidän opetusvelvollisuustyöajassa
oleville, joilla alati tulee lisää tehtäviä? Tällä pystyttäisiin
myös turvaamaan se, että opettajan vuosiansiot eivät olisi
niin riippuvaisia opetettavista oppitunneista. Jos oppitunteja on
vähemmän, voisi sen kompensoida muilla tehtävillä. Opettajien
palkkaus pysyisi kuitenkin enemmän vakiona kuin OPV- järjestelmässä.
Huomioitavaa on vielä, että vuosityöaika sisältää
vapaajaksot, jolloin työnantaja ei voi määrätä työtehtäviä,
esimerkiksi kesällä kahdeksan viikkoa ja talvella neljä
viikkoa.
Hyvä Jäsen. Olemme valtion erityiskoulujen henkilöstönä
siirtymässä 1.8.2015 yhteisen VALTERI -koulun henkilöstöksi.
Muutos jo satavuotiaille kouluille voi olla iso - esimerkiksi Jyväskylälle,
joka sai vastikään perustettua uuden Onervan oppimis- ja
ohjauskeskuksen.
Muutokset kuitenkin mahdollistavat aina mahdollisuuksia ja
esimerkkiä voimme ottaa erityisammattioppilaitos LUOVI:sta, joka
on jo vuosia toiminut valtakunnallisena
erityisammattioppilaitoksena. Valtakunnallisena kouluna voimme
olla paremmin vaikuttamassa esimerkiksi erityisopetuksen
valtakunnalliseen strategiaan, toimintamme voi tulla vielä
uskottavammaksi ja näkyvämmäksi.
Olen opetushenkilöstön edustajana VALTERI -johtokunnassa.
Johtokunnan koostumus on varsin vaikuttava ja ensimmäinen kokous
pidettiin 6.3.2015. Kokouksessa käytiin mielenkiintoista
keskustelua yhteisestä tulevaisuudestamme ja näen tehtäväkseni
pitää huolen siitä, että johtokunnan jäsenillä olisi
mahdollisimman selkeä käsitys siitä, mitä kouluissamme on
tehty ja tehdään sekä toimia opetushenkilöstön viestin viejänä
johtokunnalle ja johtokunnasta opetushenkilöstölle.
Johtokuntaan liittyvistä asioista on erillinen kirjoitukseni
lehdessä toisaalla.
KSOLLI:n liittopäivät lähestyvät. Liittopäiville on tulossa
noin 60 osallistujaa ja se on kuitenkin kohtuullisen hyvä
osanottajamäärä. Liittopäivät alkavat Helsingissä
keskiviikkona 10.6.2015. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen
saapuu avaamaan liittopäivämme. Varsinainen liittokokous pidetään
iltapäivällä muun ohjelman jälkeen. Toivoisin teidän kovasti
miettivän kouluissanne omaa innokasta ja aktiivista edustajaa
KSOLLI:n hallitukseen. Hallitustyöskentely on innostavaa ja
paljon antavaa hyvässä ja toisia kannustavassa joukossa.
Hallituksessa on oltava jokaisesta koulusta (= toimipisteestä)
edustaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Hallitustyöskentely
ei ole niin vaikeaa ja konkareiden mukana oppii.
Toivoisin kovasti uusia nuoria tai vasta-alkajia mukaan
hallitukseen, jotta saisimme myös uusia ajatuksia toimintamme
kehittämiseen.
Näemme Helsingissä liittopäivillä. Voimia ja jaksamista,
tukekaa kollegojanne loppukevään rutistuksessa.
Arto Ollila
KSOLLI ry:n puheenjohtaja
|