|
Hyvä KSOLLI:n jäsen 1.12.2017
Onko sata vuotta täyttävä Suomi vielä sivistysvaltio vai
olemmeko luisumassa kohti sivistymättömyyden aikaa, jossa
sivistyksellä, osaamisella, oppimisen ilolla, uurastuksella ja
ponnistelulla ei ole enää sijaa? Pitääkö kaiken olla
mahdollisimman helposti saavutettavissa olevaa ilman, että sitä
todella yritettäisiin tavoitella ja siihen tehtäisiin kunnolla
töitä? Viimeisimmät Pisa-tutkimukset osoittivat, että
suomalaisten tyttöjen yhteistyötaidot olivat huomattavasti
paremmat kuin pojilla, sijoitumme näissä taidoissa taas kärkipäähän,
ollen paras Pohjoismaa. Tuloksiin osa on suhtautunut kriittisesti
tutkimustavan vuoksi, ja ettei se mittaa todellisia yhteistyötaitoja.
Joka tapauksessa emme ole pudonneet kansainvälisestä kyydistä,
sivistys ja osaaminen on edelleen korkeaa tasoa Suomessa.
Osaamisesta osoituksena ovat esim. World Skills -kilpailut, joissa
ammatillisen koulutuksen opiskelijat napsivat Suomeen useita
kultamitaleja.
Koko suomalainen koulutusjärjestelmämme on isossa muutoksessa.
Eräät ovat kyseenalaistaneet jatkuvat muutokset ja
muutosnopeuden, on ihmetelty, miksi pitää muuttaa hyvää ja
toimivaa järjestelmää ja johtaako se vain oppimis- ja
osaamistulosten laskuun, merkkejä siitä olisi jo ollut
edellisessä Pisa-tutkimuksessa, jossa Suomen sijoitus laski
huomattavasti. Peruskoulun opetussuunnitelmat on uudistettu,
samoin arviointia, varhaiskasvatus on muutoksessa, toisen asteen
reformi astuu voimaan ensi vuoden alusta, lukiolakia uudistetaan,
nuorisoasteen ja aikuisten ammatillinen koulutus siirtyi saman
lain alle, eikä niitä enää erotella, korkeakoulu- ja
yliopistolakia yritettiin yhdistää. Yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen roolia ja tehtäviä on mietitty lähemmäksi
myös liike-elämän tarpeita. Yliopistot etsivät lisärahoitusta
liike-elämästä ja yksityisiltä rahoittajilta.
Opettajainkoulutus uudistuu ja yhteisvalinta muuttuu niin
toisella asteella kuin myös korkea-asteella. Ensi vuoden alussa
toimintansa aloittaa ammatillinen erityisoppilaitos Spesia. Se
syntyy, kun Bovallius-ammattiopisto ja Validia ammattiopisto
yhdistyvät. Turun KSOLLI:n jäsenet ovat siis mukana uudessa
ammattiopistossa vanhoina työntekijöinä. Tosin tämäkään
synnytys ei ole sujunut ilman ongelmia laadittaessa
uusia opettajien työsopimuksia.
Tässä muutosprosessissa etenee myös oppimis- ja ohjauskeskus
VALTERI ja senkin on muututtava. Paikalleen emme voida jäädä
ja muutoksessa on oltava mukana. VALTERI:n toimintaa ohjaa
opetushallitus ja siellä on myös tapahtunut paljon muutoksia.
Ennen yksinomaan OPH:lle kuuluneita asiantuntijapalveluita tehdään
tulevaisuudessa yhdessä esim. VALTERI:n kanssa. Yhteistyötä myös
muiden opetushallituksen alaisten toimijoiden ja VALTERI:n kesken
on pyritty aloittamaan.
Näin suuressa koko Suomea koskevassa koulutusta koskevassa
muutoksessa myös opettajien työtehtävät muuttuvat. Opettajan
työhön on tullut lisäelementtejä, joita ei ollut vielä esim.
kymmenen vuotta sitten. Tämän vuoksi opettajien edunvalvontatyö
on entistä tärkeämpää. OAJ:n tehtävänä on huolehtia
kaikkien jäsentensä edunvalvonnasta ja tehtävä on vaativa.
Tietenkin OAJ (= toimisto) ei pysty suoriutumaan tehtävästä
yksin, vaan siihen tarvitaan myös valtakunnallisten yhdistysten
toimijoita, meillä myös OAO-piirin toimijoita, paikallis- ja
alueyhdistyksiä.
Tällä hetkellä kaikki opetusalan sopimukset on irtisanottu,
olemme siis sopimuksettomassa tilassa ja opetusalan neuvottelut
ovat alkamassa. Liittokierroksilla mennään ja useat
teollisuuden alan liitot ovat jo tehneet sopimuksia, jotka yleensä
ovat olleet kolmivuotisia 1,6 %:n luokkaa keskimäärin
vuositasolla. Vähintään sitä tasoa tavoitellaan myös OAJ:ssä.
Lisäksi puheissa on ollut palkkaohjelma, jolla tavoitellaan
nousevaa ansionkehitystä tulevina vuosina. Useamman vuoden
sopimuksella voisi tavoitella parempaa palkankorotustasoa, mutta
samalla JUKO:ia hiertää mahdollinen SOTE-uudistus, joka voi
vaikuttaa tavoiteltavan sopimuksen pituuteen.
Julkisen sektorin työntekijöitä hiertää KiKy, mutta sen
purkaminen ei liity palkankorotuksiin. KiKy on määräaikainen
ja sen purkamisella ei voida kompensoida palkankorotuksia.
Julkisella sektorilla palkkaliukumia on vähemmän, mutta nyt
valtion työmarkkinalaitos on jo ennen neuvotteluita ilmoittanut,
että liukumia ei ole lupa käyttää.
Viimeisimmissä meitäkin koskevissa neuvotteluissa esille on
tuotu VUPJ:n toimimattomuus. Sen me olemme havainneet myös
omassa CUPJ:ssä (= opettajien palkkausjärjestelmä). Sen käyttö
ei voi perustua pelkästään ammattinimikkeisiin (=esim. kaikki
erityisluokanopettajat samalla tasolla), vaan sen tulisi
perustua tehtävän vaativuuteen. VALTERI-palkkaustyöryhmän
tulisi käsitellä ko. asiaa, ja tarkastella VALTERI- tasoisesti
tehtäviä ja niiden vaativuuksia. Työ on aluillaan. Samoin YT-
toimikunnan toimintaan liittyvien toimipisteiden YT-jaoston
toiminta pitäisi saada toimimaan.
Lisäksi OPH:n kanssa on aloitettu tunnustelut mahdollisesta
uudesta työaikamallista koskien opetusvelvollisuustyöajassa
olevia opettajia. Yhteinen näkemys vaikuttaisi olevan se, että
opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli ei vastaa enää
nykyistä erityisluokanopettajan/opettajan työtä.
Palkanmaksuperuste perustuu liikaa opetustunteihin.
Erityisluokanopettajan on ensin kerättävä OPV-tunnit 22h, ja
sen jälkeen mahdolliset ylitunnit ja vasta sen jälkeen tulee muut työt,
jotka yleensä ovat rehtorin erikseen määrättäviä ja
maksettavia tehtäviä tai korvataan muulla tavalla. Vuosittain
erityisluokanopettajan ansiot voivat heitellä riippuen siitä,
kuinka paljon hänellä on tai on saanut tunteja.
Mahdollinen uusi työaikamalli voisi olla vuosityöaika, jossa on
tietty osuus ns. sidottua ja sitomatonta työaikaa. Tuntimäärä
vuodessa voisi olla esim. 1520h. Luottamusmiehet ovat saaneet
asiasta alustavaa koulutusta asiasta. Luonnollisesti olemme vasta
alkuvaiheessa ja homma lähtisi liikkeelle jossain vaiheessa
kokeiluna. Aiheesta järjestämme kuulemisia, koulutusta ja
kyselyjä.
Toivotan kaikille jäsenillemme Rauhallista Joulua ja Uutta
vuotta.
Tapaamme viimeistään liittopäivillä Kuopiossa 13. 15.6.
2017
Arto Ollila, puheenjohtaja
|