Hyvä KSOLLI:n jäsen 1.12.2017

Onko sata vuotta täyttävä Suomi vielä sivistysvaltio vai olemmeko luisumassa kohti sivistymättömyyden aikaa, jossa sivistyksellä, osaamisella, oppimisen ilolla, uurastuksella ja ponnistelulla ei ole enää sijaa? Pitääkö kaiken olla mahdollisimman helposti saavutettavissa olevaa ilman, että sitä todella yritettäisiin tavoitella ja siihen tehtäisiin kunnolla töitä? Viimeisimmät Pisa-tutkimukset osoittivat, että suomalaisten tyttöjen yhteistyötaidot olivat huomattavasti paremmat kuin pojilla, sijoitumme näissä taidoissa taas kärkipäähän, ollen paras Pohjoismaa. Tuloksiin osa on suhtautunut kriittisesti tutkimustavan vuoksi, ja ettei se mittaa todellisia yhteistyötaitoja. Joka tapauksessa emme ole pudonneet kansainvälisestä kyydistä, sivistys ja osaaminen on edelleen korkeaa tasoa Suomessa. Osaamisesta osoituksena ovat esim. World Skills -kilpailut, joissa ammatillisen koulutuksen opiskelijat napsivat Suomeen useita kultamitaleja.

Koko suomalainen koulutusjärjestelmämme on isossa muutoksessa. Eräät ovat kyseenalaistaneet jatkuvat muutokset ja muutosnopeuden, on ihmetelty, miksi pitää muuttaa hyvää ja toimivaa järjestelmää ja johtaako se vain oppimis- ja osaamistulosten laskuun, merkkejä siitä olisi jo ollut edellisessä Pisa-tutkimuksessa, jossa Suomen sijoitus laski huomattavasti. Peruskoulun opetussuunnitelmat on uudistettu, samoin arviointia, varhaiskasvatus on muutoksessa, toisen asteen reformi astuu voimaan ensi vuoden alusta, lukiolakia uudistetaan, nuorisoasteen ja aikuisten ammatillinen koulutus siirtyi saman lain alle, eikä niitä enää erotella, korkeakoulu- ja yliopistolakia yritettiin yhdistää. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia ja tehtäviä on mietitty lähemmäksi myös liike-elämän tarpeita. Yliopistot etsivät lisärahoitusta liike-elämästä ja yksityisiltä rahoittajilta.

Opettajainkoulutus uudistuu ja yhteisvalinta muuttuu niin toisella asteella kuin myös korkea-asteella. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittaa ammatillinen erityisoppilaitos Spesia. Se syntyy, kun Bovallius-ammattiopisto ja Validia ammattiopisto yhdistyvät. Turun KSOLLI:n jäsenet ovat siis mukana uudessa ammattiopistossa vanhoina työntekijöinä. Tosin tämäkään ”synnytys” ei ole sujunut ilman ongelmia laadittaessa uusia opettajien työsopimuksia.

Tässä muutosprosessissa etenee myös oppimis- ja ohjauskeskus VALTERI ja senkin on muututtava. Paikalleen emme voida jäädä ja muutoksessa on oltava mukana. VALTERI:n toimintaa ohjaa opetushallitus ja siellä on myös tapahtunut paljon muutoksia. Ennen yksinomaan OPH:lle kuuluneita asiantuntijapalveluita tehdään tulevaisuudessa yhdessä esim. VALTERI:n kanssa. Yhteistyötä myös muiden opetushallituksen alaisten toimijoiden ja VALTERI:n kesken on pyritty aloittamaan.

Näin suuressa koko Suomea koskevassa koulutusta koskevassa muutoksessa myös opettajien työtehtävät muuttuvat. Opettajan työhön on tullut lisäelementtejä, joita ei ollut vielä esim. kymmenen vuotta sitten. Tämän vuoksi opettajien edunvalvontatyö on entistä tärkeämpää. OAJ:n tehtävänä on huolehtia kaikkien jäsentensä edunvalvonnasta ja tehtävä on vaativa. Tietenkin OAJ (= toimisto) ei pysty suoriutumaan tehtävästä yksin, vaan siihen tarvitaan myös valtakunnallisten yhdistysten toimijoita, meillä myös OAO-piirin toimijoita, paikallis- ja alueyhdistyksiä.

Tällä hetkellä kaikki opetusalan sopimukset on irtisanottu, olemme siis sopimuksettomassa tilassa ja opetusalan neuvottelut ovat alkamassa. Liittokierroksilla mennään ja useat teollisuuden alan liitot ovat jo tehneet sopimuksia, jotka yleensä ovat olleet kolmivuotisia 1,6 %:n luokkaa keskimäärin vuositasolla. Vähintään sitä tasoa tavoitellaan myös OAJ:ssä. Lisäksi puheissa on ollut palkkaohjelma, jolla tavoitellaan nousevaa ansionkehitystä tulevina vuosina. Useamman vuoden sopimuksella voisi tavoitella parempaa palkankorotustasoa, mutta samalla JUKO:ia hiertää mahdollinen SOTE-uudistus, joka voi vaikuttaa tavoiteltavan sopimuksen pituuteen.

Julkisen sektorin työntekijöitä hiertää KiKy, mutta sen purkaminen ei liity palkankorotuksiin. KiKy on määräaikainen ja sen purkamisella ei voida kompensoida palkankorotuksia. Julkisella sektorilla palkkaliukumia on vähemmän, mutta nyt valtion työmarkkinalaitos on jo ennen neuvotteluita ilmoittanut, että liukumia ei ole lupa käyttää.

Viimeisimmissä meitäkin koskevissa neuvotteluissa esille on tuotu VUPJ:n toimimattomuus. Sen me olemme havainneet myös omassa CUPJ:ssä (= opettajien palkkausjärjestelmä). Sen käyttö ei voi perustua pelkästään ammattinimikkeisiin (=esim. kaikki erityisluokanopettajat samalla tasolla), vaan sen tulisi perustua tehtävän vaativuuteen. VALTERI-palkkaustyöryhmän tulisi käsitellä ko. asiaa, ja tarkastella VALTERI- tasoisesti tehtäviä ja niiden vaativuuksia. Työ on aluillaan. Samoin YT- toimikunnan toimintaan liittyvien toimipisteiden YT-jaoston toiminta pitäisi saada toimimaan.

Lisäksi OPH:n kanssa on aloitettu tunnustelut mahdollisesta uudesta työaikamallista koskien opetusvelvollisuustyöajassa olevia opettajia. Yhteinen näkemys vaikuttaisi olevan se, että opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli ei vastaa enää nykyistä erityisluokanopettajan/opettajan työtä. Palkanmaksuperuste perustuu liikaa opetustunteihin. Erityisluokanopettajan on ensin kerättävä OPV-tunnit 22h, ja sen jälkeen mahdolliset ylitunnit ja vasta sen jälkeen tulee muut työt, jotka yleensä ovat rehtorin erikseen määrättäviä ja maksettavia tehtäviä tai korvataan muulla tavalla. Vuosittain erityisluokanopettajan ansiot voivat heitellä riippuen siitä, kuinka paljon hänellä on tai on saanut tunteja.

Mahdollinen uusi työaikamalli voisi olla vuosityöaika, jossa on tietty osuus ns. sidottua ja sitomatonta työaikaa. Tuntimäärä vuodessa voisi olla esim. 1520h. Luottamusmiehet ovat saaneet asiasta alustavaa koulutusta asiasta. Luonnollisesti olemme vasta alkuvaiheessa ja homma lähtisi liikkeelle jossain vaiheessa kokeiluna. Aiheesta järjestämme kuulemisia, koulutusta ja kyselyjä.

Toivotan kaikille jäsenillemme Rauhallista Joulua ja Uutta vuotta.
Tapaamme viimeistään liittopäivillä Kuopiossa 13. – 15.6. 2017

Arto Ollila, puheenjohtaja