|
Matkavinkkari Montenegroon
Hienoa, jos olet matkaamassa kohti Balkania! Montenegro on mielestäni Balkanin helmi, pieni ja mielenkiintoinen maa, jota turismi
ei ole vielä pilannut. Asuimme Montenegrossa, pääkaupunki Podgoricassa
puolitoista vuotta. Uusi työ ja ympäristö vei mennessään, ja ihan liian nopeasti tuli aika palata
kotimaan kuvioihin... vaan toisaalta - aika aikaansa kutakin. Jätän teille toki vapauden tutustua maahan jokaiselle itselleen sopivalla tavalla, mutta ohessa muutamia asioita, joita ainakin
meiltä usein vieraat kyselivät.
Matkaa avoimin mielin tuonne turismille heräävään kohteeseen. Ja jos ja kun, kaikki ei aina sujui ihan skandinaavisen tarkkaan ja tehokkaasti, niin montenegrolaisten oma asenne auttaa, toteatte
vaan: - Nema Problema (ei ongelmaa)! ... ja taasen kaikki sujuu.
Seuraavassa kaikki perustuu täysin subjektiivisiin kokemuksiin, joten vastuu mahdollisista muutoksista on tietty
montenegrolaisilla.
Montenegron rannikko nousee jyrkästi Adrian merestä
Yleistä Montenegrosta (Crna Gora – Mustat Vuoret)
- Montenegro itsenäistyi rauhaisasti kesäkuussa -06
- Asukkaita noin 650 000; Pääkaupunki Podgoricassa noin 250 000
- Liikkuminen ja eläminen on aivan turvallista, hölmöillä ei tietty koskaan turistialueilla
kannata
- Maa on erittäin vuoristoinen (85% maasta kiveä!), eli kun suunnittelet kulkevasi jonnekin, niin lähes aina mennään vuorten yli, ja siksi matka kestää!
Esimerkiksi kartalla noin 50 km voi todellisuudessa viedä reilun tunnin
- Pääuskonto on ortodoksisuus, muita uskontoja vähän. Muslimialueet pääasiassa Tuzin ja Ulcinjin kaupungin
alueilla. Kaikkialla rauhaisaa rinnakkasieloa
- Pakolaisia tulee mm. albaniasta, ja jonkin verran näkee keräjäläisiä.
Maan politiikka on, että kerjäläislasten tulisi käydä koulua yms. tukiohjelmia on mm. Save the Childrenillä ja Unicefilla, joten rahan antamista ei
suositella
- Varkauksia ei aikanani esiintynyt; väkivaltaisuuksista en kuullut. Paikalliset sanovat, että »olemme vielä sen verran sosialistinen kansa, että toisen omaisuus saa olla rauhassa.
Liikenne
Selvästi varottavin asia! Älä ylitä katua uskoen autoilijan tottelevan suomalaisia käytänteitä. Autoilija on siellä kingi ja he ratkaisevat tilanteita etelämaalaisen
vilkkaasti, eli kaikki on sallittua; kaikki kaistat ovat käyttöä varten; ole siis varovainen!
Päätiet ovat ihan hyväkuntoisia. Teillä usein miten ongelmana on mutkaisuus, ja esim. mahdollisuuksia päästä raskaan rekan ohi, on melko harvoja. Ohitukset ovat välillä kaistapäisiä;
olettavat, että vastaantulija aina ehtii väistää! Mikäli vuokraat auton tai muun menopelin, niin olethan tottunut ajamaan vuoristoteillä tai ainakin valmis
harjoittelemaan. Ja ota täysi vakuutus.
Taxit
Takseja on paljon; Taksikyyti on Podgoricassa erittäin halpaa; noin 3 km matka alle 3 euroa. Budvassa ja muualla on jo turistilisää; hintoja en tiedä, vaan ei pitäisi olla kallista.
Tavallisimmin taksit käyttävät automaattisesti mittareita, joskin summittainen hinta kannattaa kysyä etukäteen. Mittari laitetaan päälle vasta kun auto lähtee; odottaminen ja auton tulo ei maksa.
Kimppataksi lienee pidemmällekin matkalle hyvä vaihtoehto, sillä hinta ei varmaan ole huimaava (valitse uusi auto, jossa turvavyöt). Sovi kiinteä taksa meno-paluulle. Jos kuski hurjastelee, sano
"polako" hitaammin/rauhallisesti! Maksa kyyti vasta jälkikäteen, joskaan meitä ei kertaakaan huijattu.
Bussit
Bussit kulkevat milloin sattuu, ja infoa aikatauluista ei useinkaan saa tai jos aikataulun löytää, niin ei se välttämättä pidä
paikkaansa. Linja-auto on kyllä halpa keino kulkea. Pieniä busseja ja isojakin välillä kulkee
Budvasta Kotoriin ja Podgoricaan; hotellista ehkä osataan neuvoa mihin kadun kulmaan pitää mennä odottelemaan.
Hygienia
Siisteyskäsitys on erilainen kuin meillä pohjoisessa! Yleisimmin hygieniataso on
"etelämaalaisen tavallinen" Toisissa paikoissa WC:t kiiltävät, toisiin ei huvita mennä.
Ota paperia aina mukaan. Luonto itsessään on puhdas, saasteita ei ole, vedet kristallin
kirkkaita. Roskaaminen on vielä kuitenkin ongelma.
Kieli
Montenegrolaiset sanovat kieltään montenegroksi; alkuperältään kieli on serbiaa, ja maahan kehittynyt omia murteita. Hyvin menee, kun
usein miten c:n kohdalla suhautat - kaikkia erityisiä c-kirjaimia en itsekään ehtinyt
oppia. Englantia puhutaan turistikohteissa jonkin verran, etenkin nuoret osaavat sitä; saksaa osaavat tavallisimmin hieman vanhemmat
immeiset. Useat osaavat italiaa ja venäjää puhutaan myös jonkin verran.
Tavallisimmat sanonnat on hyvä tuntea... Zdravo – hei! Dobar dan - hyvää päivää; Dobro vece – hyvä iltaa;
Hvala –kiitos; Da- kyllä, Ne – ei; Koliko kosta – paljonko maksaa? Popust? – Alennusta? Ziveli –kippis;
Kahvi - cafa, tee - caj.
Luvutkin on hyvä osata... Jedan, dva, tre, cetiri, pet, sechs, sedam ossam,
devet, deset, jeanest, dvanest, trinest, cetrnest...
Palvelukulttuuri
Maa on vielä kovin nuori turismissaan, ja monenlaista palvelukäytännettä löytyy. Periaate on, että ystävällisyyteen vastataan ystävällisyydellä. Kaupassa sanotaan aina "Izvolite"- mitä saisi olla? Pienikin yritys sanoa paikallista kieltä saa palvelun paranemaan. Etelän tapaan kaikki vie sitten aina aikansa - kiirettä ei ole.

Budvan huvisatama
Raha
Valuuttana euro. Luottokortit käyvät isommissa kaupoissa ja ravintoloissa; useinkaan ei pikkukaupoissa.
Budvassa on ainakin pari pankkiautomaattia (ihan luotettavia). Pientä rahaa kannattaa aina pitää mukana kahviloita ja kauppoja varten.
Tippauskulttuuria ei varsinaisesti ole, mutta on tavallista jättää esimerkiksi porukkaruokailusta 5-10%; kahviloissa ei yleensä
tippejä jätetä.

Iberostar -hotellin allas ja ranta Budvassa
Hintataso
Maassa on keskiansio esim. opettajilla, virastotyöntekijöillä OPH:ssa yms. noin 300 €/kk,
siivooja saa noin 100€/kk. Usein ihmisillä onkin pari kolme työpaikkaa, jotta elo onnistuisi.
Hintataso kaupoissa on yllättävä moneen suuntaan; esim. tuontitavarat kuten pesuaineet yms. lähes Suomen hinnoissa. Paikalliset,
siis entisen Jugoslavian alueen tuotteet edullisia. Ruoka halpaa Suomeen verrattuna; hedelmät kausittain hintavia. Vaatteet ja kengät halvoista kalliisiin. Tarjolla on paljon tuontitavaraa
Italiasta.
Ruoka ja juoma
Ruokakulttuuri on slaavilaisen ja italiaisen omaperäistä sekoitusta. Kevytruoka ei ole vielä vallannut maata, joskin
light -tuotteita löytyy jonkin verran kaupoista. Ravintoloissa on tavallista tilata aina alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka ja kahvi... vaan turisti saa kaiken erilaisuutensa anteeksi.
Pizzaa, pastaa yms. saa kaikkialta, ja pääasiassa ovat hyviä. Montenegrolaisten oma ruoka on melko raskasta ja erittäin lihapitoista
Mehevää pihviä tai kanafilettä on vaikeampi löytää, joskin saattaa onnistua
turistiravintoloista, sillä täällä "kunnolla paistettu ruoka on poikaa". Haudutetut ruuat
ovat tietty hyviä. Kannattaa tiedustella kuuluuko annokseen lisukkeet. Annokset ovat paikallisissa
ravintoloissa tavallisimmin valtavia, lihaa on 300-400 g/annos ja turistipaikoissa noin 200 g/annos.
Montenegrossa ei ole ongelmaa pyytää esim. annosta kahdelle puoliksi.
Merenelävien ystävät, nauttikaa toki rohkeasti herkuista! Itse söin erityisesti erilaisia kaloja, simpukoita, rapuja yms. Tuoreita ja edullisia! Mustekalat etenkin grillattuina ja täytettyinä hyviä.
Salaattikulttuuri on erilainen kuin meillä, tavallisesti otetaan alkusalaatti kupposessa. Hyvin tavallista on, että
esimerkiksi tomaattisalaatti on pelkkää tomaattia, ja salaatti pelkkää vihersalaattia.
Kannattaa tilata siis useita, hinta ei huimaa, salaatti maksaa noin 1-2
€/kuppi. Joissakin turistipaikoissa saa isompia salaatteja. Kokeilemisen
arvoinen on myös Sopska –salaatti, jossa on juustoraastetta (muistuttaa fetaa) päällä... sen
rakenne vaihtelee eri ravintoloissa.
Budvassa rannan tuntumassa olevat pikaruokapaikat ja ravintolat ovat täysin ok.
Koko aikani siellä en tiedä kenenkään saaneen mistään mitään mahatautia.
Ravintolassa kiire pois; syöminen tapahtuu ajan kanssa, vie helposti aina
puolitoista tuntiakin. Jos on kiire, niin älä mene istuskelemaan ravintolaan, syö pikapaikasta.
Kannattaa aina miettiä varavaihtoehto; kaikkia lista ruokia kun ei aina saa.
Ruoka-annosten hintataso ei huimaa suomalaista; esimerkiksi pääruuat ovat noin 6
-10 €, salaatit 1-2 €, keitot 1-2 €. Kalaruuat tavallisimmin hinnoiteltu
painon mukaan, eli siitä sitten lasketaan annoksen hinta. Mikäli haluaa
maksaa enemmän, niin a´la carte -ravintoloitakin löytyy, hinnat lähentelevät Suomea.
Vesijohtovesi on täysin juotavaa; se tulee vuorilta, joten siinä on paljon mineraaleja. Lyhytaikaisessa käytössä mineraalipitoisuuksista ei haittaa. Pullovettä saa kaikkialta.
"Kisela voda" on vichy vettä; edullista. Kahvia juodaan kaikkialla, ja kahviloissa istuskelu on
täällä arkea
Kahvilat ovat lähinnä kuppiloita, harvassa saa syötävää, ns. konditorioita ei varsinaisesti ole kuin pääkaupungissa.
Jos tilaat kahvin, saat tavallisimmin "Turska Cafa" (toisille se on kreikkalainen kahvi tms.). Kyseessä vahva, sakkainen, pikkupannusta kaadettava kahvi,
joka annetaan laskeutua ja ilmoitetaan erikseen haluaako "bez secer",
ilman sokeria vai sokerilla. Maukasta! Toki paljon juodaan espressoa, macciatoa, cappucinoa, jääkahvia, ... Kahvikuppi
maksaa noin euron. Teetä on monenlaista: crno caj on musta tee (tavallinen),
muita makuja ovat kamomilla, minttu, omena, mansikka...
Paikallinen oluita ovat tumma ja vaalea Niksicko, Nik, Nik Cool. Olut on hyvää,
erittäin halpaa ja sitä saa kaikkialta. Hanaolutta pyydetään "totceno pivo".
Myös erilaisia ulkomaisia oluita saatavilla. Paikallinen viini on suositeltavaa! Suurin tuottaja on Plantaze.
"Crno vino" on punaviini (kirjaimellisesti musta viini), sitä on tarjolla kaikkialla. Paras on
mielestäni Pro Corde, rypälelaji on Vranac. "Bjelo vino" valokoviini on myös hyvää.
Ravintoloissa voi tilata viiniä laseittain tai pikkupulloissa. Talonviinit ovat
ravintoloissa usein paikallisia ja ihan ok. Hinta on 8– 12 euron paikkeilla
pullo. Kaupassa viinit maksavat 2 - 5 euroa.
Kaupat, ostokset
Kaikkea arkielämässä tarvittavaa löytyy kaupoista. Ruokakaupoissa on normaali tarjonta; toki erityisruokavalioita kuten laktoositonta ja gluteiinitonta ei tietääkseni ole.
Ostoskeskuksia ei ole Budvassa tai Kotorissa, Podgoricassa kylläkin muutama. Supermarketteja ei varsinaisesti ole Budvassa ja Kotorissa.
Podgoricassa ovat Voli-kaupat parhaita. Pikkukojut pääasiallisin myyntipaikka; vanhankaupungin kaupoissa kannattaa koluta.
Kenkäkauppoja on reilusti. Naisten vaatteet melko koristeltuja ja usein "italiaista kokoa".
Paras ostostarjonta keskittyy Podgorican varsinaiseseen keskustaan. Siellä on paljon pikkuliikkeitä,
voit kierrellä sivukatujakin rohkeasti. Uudessa Vektra -keskustassa vain joitakin merkkiliikkeitä, ei
muuta.
Suositeltavia paikkoja

Budvan vanha kaupunki
-
Budva
Kohtuullisen pieni paikka, joka muodostuu vanhasta kaupungista ja rannasta ja rantakuppiloista.
Varsinaista kaupungin keskustaa ei ole; vanhakaupunki on sellaisen roolissa; kaikkialla voi kierrellä
turvallisesti.
Budvan vanhakaupunki on rakennettu vanhoista kivistä uudelleen 1979 maanjäristyksen jälkeen.
Ostoksia voi tehdä vanhassa kaupungissa ja rantakadun lähellä kesäkojuissa.
Vanhankaupungin muureilta on kivoja näkymiä kattojen yli ja pihoihin. Rantaa pitkin pääsee kävelemään kalliotunnelin läpi ns. uudelle
puolelle. Lähellä onkiva reitti kuljeskella,
kun ei käänny tunnelille, vaan jatkaa polkuja pitkin. Näin pääsee parille pienelle rannalle, jossa
on aurinkotuoleja laattojen päällä ja pieni baari. Läheisille rannoille pääsee myös
taksiveneillä.
Budvan ulkopuolella nousevat heti maantiet vuorille; kävellen siellä ei siis
juuri nähtävää. Jalkakäytäviä ei ole, siis ei ole turvallista kävellä.
-
Kotor
Unsecon suojelema "oikeasti vanha kaupunki"; melko pieni paikka tämäkin.
Kotorissa ei ole varsinaisesti muualla elämää kuin vanhassa keskustassa. Kotorin
yllä kohoavat upeat muurit, kiipeämiseen tosin tarvitaan tuntikaupalla aikaa.
Pieniä kujia, ruokapaikkoja, kauppoja, kahviloita, useampia pieniä aukioita ja
kirkkoja.
-
Prznon kylä
Pidän tästä kovasti; täällä ei ole kiire minnekään! Paikka on pieni entinen kalastajakylä, nykyisin lomanviettopaikka.
Todella pieni rantakatupätkä, jossa sijaitsevat kylän ravintolat (tuoreita
kalaruokia!) ja majoituspaikat. Kylään saavuttaessa näkee ensimmäisenä "neukkuajan tyylisen
Maestral -hotellin, joka on sisältä ihan moderni ja siellä on kasino; hotelli on hyvä maamerkki, ja sen takaa pääsee laskeutumaan rantaan.
Maestralin takaa näkyy kadun päässä kaariportti, jonka läpi lähtee kiva kävelyreitti kohti Milocerin rantaa.
Rantoja ja ihan hyviä polkuja pitkin pääsee Milocerin rannalta Sveti Stefanin kohdille.
-
Sveti Stefanin -saari
Tämä on vanha kuuluisa hotellisaari, jossa julkkikset pitivät majaansa,
mm. Sofia Loren. Se on ollut remontissa pari vuotta; singaporelaiset tekevät siitä loistohotellia.
Maisemien vuoksi kannattaa käydä katselemassa ympäristöä. Saatta olla, että saarelle pääsee nykyään jo vierailemaan muutamalla eurolla,
sinne menee myös maakannas.
Svetin luo pääsee Budvasta myös taksiveneillä.
-
Petrovac
Noin 20 km Budvasta, sinne pääsee helposti bussilla tai taksilla.
Kiva pikkukylä, jossa voi rauhaisasti viettää aikaa. Rantakadulla on ravintoloita, ei paljoa
muuta. Ihanan laiska tunnelma. Uimaranta on pitkä ja hyvä.
Rannalla vasemmassa reunassa (merelle katsottaessa) näet kalliossa kolon; sen takana
on pieni uimaranta ja kuppila; kallioranta.
- Lovcen, National Park
Huima ja kaunis reitti.
Pääkohde on huippu, jossa Njegosevin mausoleumi; sinne kiipeämisessä portaita riittää (noin 580)!
Tänne kannattaa mennä järjestetyllä retkellä, niitä myynnissä myös Budvan rantakadulla.
Huikeat maisemat vuorten yli. Aivan upea paikka, mikäli on kirkas sää.
Perillä on yksi kahvilaravintola ja pieni matkamuistomyymälä.
-
Skadarin järvi
Lintujärvi, noin 30 km ennen Podgoricaa.
Pieni luontokeskus, ravintola järven rannalla ja pieni viinimyymälä kallioon hakattuna.
-
Ehdotus päivän taksiajelulle:
Budvasta rantatietä pitkin ohi Sveti Stefanin kauniiden maisemien - sitten vaikkapa pysähdys Petrovacin kylässä kahvilla. Sieltä hyväkuntoista vanhaa tietä pitkin, ei tunnelitietä pitkin, jylhiä kalliomaisemia ihaillen kohti Podgoricaa, myös ohi Skadarin järven. Shoppailua Podgossa. Illansuussa vielä valoisaan aikaan paluu Cetinjen tietä Budvaan.
Hyvää matkaa! Screcan put!
Tarja Hännikäinen
Lisätietoja maasta, säätilasta yms. saat mm. seuraavilta nettisivuilta:
|